Pohjois-Makedonian väkiluku: 1,8 miljoonaa 

Romaniväestön määrä: 46 000

Romaniväestön osuus koko väestöstä: 2,6 %

Euroopan neuvosto on arvioinut, että romanien todellinen määrä on huomattavasti suurempi, 134 000–260 000, sillä rasismin pelossa osa romaneista jättää väestönlaskennassa kertomatta alkuperästään. Maassa asuu myös satoja paperittomia romaneja.

Perustiedot romaniväestöstä: Pohjois-Makedonia on monietninen valtio, jonka suurimmat väestöryhmät ovat makedonialaiset (64 %) ja albaanit (25 %). Romaniväestö on maan haavoittuvin vähemmistö, joka kohtaa sekä rakenteellista syrjintää että jokapäiväisiä ennakkoluuloja. Suurin romanikeskittymä on pääkaupunkiseudulla sijaitseva Šuto Orizarin kunta, ”Šutka”. Sitä pidetään Pohjois-Makedonian romanien kulttuuripääkaupunkina. Uskonnoltaan suurin osa Pohjois-Makedonian romaneista on muslimeja. 

Romanipolitiikka: Pohjois-Makedonia on hakenut EU-jäsenyyttä ja se on myös laatinut romanipoliittisen ohjelman 2022-2030. Ohjelma muistuttaa EU:n romanipoliittista ohjelmaa, sillä siihen on asetettu tavoitteita romanien työllisyyden, asumisen, koulutuksen, terveyden ja kulttuurin edistämiseksi, sekä antigypsyismin, paperittomuuden ja köyhyyden vähentämiseksi. Kullekin alalle on myös laadittu toimintasuunnitelma. Pohjois-Makedonialla on kansallinen romaniasiain yhteyspiste, joka toimii sosiaalipolitiikan ministeriössä.

Pohjois-Makedonian romanipoliittinen ohjelma on jo kolmas peräkkäin, joten tässä monietnisessä valtiossa on selvästi poliittista tahtoa romaniväestön tukemiseen. Resursseja sen toimeenpanemiseen on kuitenkin vähemmän. Edistysaskelia on otettu mm. henkilöllisyyden järjestämisessä paperittoille sekä romanilasten koulutuksen edistämisessä. Ratkaisematta ovat kuitenkin suuret köyhyyden, asumisen, syrjäytymisen ja antigypsyismin ongelmat. Poliittisten tavoitteiden ja niiden toimeenpanon välillä on suuri kuilu.  

Kansalaisjärjestönäkökulma: Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli romaniyhteisöjen ihmisoikeustilanteen parantamisessa kaikilla heidän elämänsä osa-alueilla. Koulutetut romanit ovat perustaneet kansalaisjärjestöjä, jotka pystyvät ajamaan romaniväestön asiaa voimakkaasti. Ne tarvitsevat kuitenkin tukea EU:sta, ei vain rahallista, vaan toimintamalleja ja puolesta puhumista, sanoo romaniaktivisti Arabela Iljaz, joka haastatteluhetkellä työskentelee Opetusministeriössä. Hän kertoo myös, että romanit toimivat yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja osallistuvat päätöksentekoprosesseihin. Pohjois-Makedonian romaneilla on kymmenkunta romanipoliittista puoluetta ja maassa on ollut  romanikansanedustajia koko itsenäisyyden ajan vuodesta 1991 alkaen. Ensimmäinen romaninainen, Ljatifa Šikovska, toimi kansanedustajana 2020-2024.