Romanien oikeus kielensä ja kulttuurinsa turvaamiseen kirjattiin perustuslakiin vuonna 2000. Suomen romanikieli kaalo on kuitenkin vakavasti uhanalainen ja siksi Opetushallitus julkaisi vuonna 2023 Suomen romanikielen elvytysohjelman 2023-2030.

Romanit itse eivät ole halunneet laajaa kielenelvytysohjelmaa. Romaniväestölle kieli on romanikulttuurin viimeinen linnake, eikä sitä haluta luovuttaa valtaväestölle. Kieli on ollut suullinen ja sitä on opittu vain luonnollisella tavalla, ei kouluissa opetettuna eikä kirjoista lukemalla. Kirjallinen kieli on hyvin hauras, koska sen ovat yhtäältä koonneet valtaväestön tutkijat ja toisaalta kieli on 1970-luvulle asti ollut romaneille vain suullinen ja siksi yksinkertaistunut niin, että kielioppi elää jokaisen puhujasuvun suussa eri tavalla. Romanit eivät koe osallisuutta kirjoitettuun kieleensä, koska kieli on tutkijoiden käsissä.

Kielenopetusta saa kouluissa vain noin 100 lasta (noin 800 peruskouluikäisestä romanista), koska koulutettuja opettajia ja kieliaineistoja ei ole riittävästi. Yliopistossa opetettava kieli puolestaan on liian vaativaa kielen puhujille. Yksi suurimpia haasteita on uudissanojen puute. Kielen yhteiskunnallisen sanaston kehitys on hidastunut 1960-luvulta alkaen ja korvautunut suomen kielellä ja kieliopilla. Myöskään kielen opetuksen didaktiikkaa ei ole vielä luotu, eikä kielipesille ole riittävästi materiaalia.

Itä-Karjalan kansanopiston romanikielen kesäkouluissa romanit ovat heränneet tarpeeseen elvyttää kieltä. Kun kotona ei enää puhuta kieltä, eikä koulussa ole osaavia kielenopettajia, tarvitsisivat koulutetut romanit nyt aikuisille soveltuvia opetusmenetelmiä ja materiaalia. Myös kieliopille ja nettiopiskelumahdollisuudelle on tarve.

Yhdistys Suomen romanikielen elvyttäjänä 

Suomen Romaniyhdistys osallistuu elvytysohjelman toteuttamiseen sekä oman kieli- ja kulttuuritoimintansa kautta, jota tukee Taiteen edistämiskeskus, että erillisinä hankkeina yhteistyössä johtavan Suomen romanikielen tutkijan, dosentti Kimmo Granqvistin kanssa. Granqvist on kieliteknologian edelläkävijä ja osaaja, joka on kansainvälisestikin yksi niitä harvoja, jotka ovat tarkastelleet romanikielen murteita kieliteknologian näkökulmasta. Hän on tutkinut romanikieltä päätoimisesti vuodesta 1997 lähtien. Granqvist on Helsingin yliopiston romanikielen ja -kulttuurin vanhempi yliopistonlehtori ja yleisen kielitieteen dosentti. Vuosina 2017-21 hän toimi Pohjoismaiden ensimmäisenä romanitutkimuksen professorina Södertörnin korkeakoulussaTukholmassa ja Uppsalan yliopiston vierailevana romanitutkimuksen professorina 2019-22.

Vuonna 2023 yhdistys toteutti Suomen kulttuurirahaston tukeman kieliteknologiahankkeen, jossa Kimmo Granqvist laati kielentarkistusohjelman (ROMTWOL 2.0) oppimateriaalin tuottamiseen ja kääntäjien työn tueksi. Koska romanikieli on vielä osin standardoimatta, romanikielen puhujien ja kielenelvytyksen tueksi tarvitaan paljon uutta tietoa kielen varhaisemmasta, vielä äidinkielenomaisesta käytöstä. Kipeästi kaivataan myös uudissanastoa, jota varten tarvitaan johto-oppia.

Yhdistys osallistuu myös julkaisutoimintaan Helsingin ylipiston romanikielen tutkimushankkeessa. Osana hanketta julkaistaan Kimmo Granqvistin 1800-luvun kieltä ja johto-oppia koskevat tulokset ja ne lisäävät kipeästi kaivattua pohjamateriaalia elvytyshankkeen tueksi.

Suomen Romaniyhdistys tukee Rakkavaha romanesta – puhutaan romanikielestä -hanketta, jonka toteuttaa FM Päivi Majaniemi Suomen Kulttuurirahaston tuella. Hankkeessa kehitetään kielen elvytyksen ja kielipolitiikan tietopaketti romanikielestä ja sen tarpeista, osin romaniksi. Hanke rohkaisee romaneita romanikielen käyttöön arkipäivän tilanteissa tarjoamalla lyhyitä sanontoja romaniksi. Hankkeen tulokset julkaistaan Rakka romanes – Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/Rakka-romanes-puhu-romania-363156527831178

Tiiviissä yhteistyössä Savonlinnan Seudun Romaniyhdistyksen kanssa, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä kielipesätoiminnan saralla, yhdistys tuo sekä romani- että pääväestön tietoisuuteen romanikielen opetuksen, oppimateriaalin tuottamisen ja edistämisen sekä romanikielen opettajien koulutuksen kaikinpuolisen kehittämisen merkityksen kielen elvyttämiselle.

Yhdistys käy julkisuudessa kielipoliittista keskustelua ja herättelee romaniyhteisöä osallistumaan siihen.