Romanien oikeus kielensä ja kulttuurinsa turvaamiseen kirjattiin perustuslakiin vuonna 2000. Suomen romanikieli kaalo on kuitenkin vakavasti uhanalainen ja siksi Opetushallitus julkaisi vuonna 2023 Suomen romanikielen elvytysohjelman 2023-2030.

Romanit itse eivät ole halunneet laajaa kielenelvytysohjelmaa. Romaniväestölle kieli on romanikulttuurin viimeinen linnake, eikä sitä haluta luovuttaa valtaväestölle. Kieli on ollut suullinen ja sitä on opittu vain luonnollisella tavalla, ei kouluissa opetettuna eikä kirjoista lukemalla. Kirjallinen kieli on hyvin hauras, koska sen ovat yhtäältä koonneet valtaväestön tutkijat ja toisaalta kieli on 1970-luvulle asti ollut romaneille vain suullinen ja siksi yksinkertaistunut niin, että kielioppi elää jokaisen puhujasuvun suussa eri tavalla. Romanit eivät koe osallisuutta kirjoitettuun kieleensä, koska kieli on tutkijoiden käsissä.

Opetushallituksen selvityksen (2025) mukaan romanikieltä opiskelevien oppilasmäärä on laskenut tasaisesti edeltävän kymmenen vuoden aikana. Selvityksen tekohetkellä vain kahdeksan oppilasta osallistui romanikielen opetukseen. 85 % kouluista ei ollut tiedottanut huoltajille ja oppilaille mahdollisuudesta romanikielen opetukseen, minkä lisäksi koulutetuista opettajista ja kieliaineistoista on puutetta.

Yliopistossa opetettava kieli on liian vaativaa kielen puhujille. Yksi suurimpia haasteita on uudissanojen puute. Kielen yhteiskunnallisen sanaston kehitys on hidastunut 1960-luvulta alkaen ja korvautunut suomen kielellä ja kieliopilla. Myöskään kielen opetuksen didaktiikkaa ei ole vielä luotu, eikä kielipesille ole riittävästi materiaalia.

Itä-Karjalan kansanopiston romanikielen kesäkouluissa romanit ovat heränneet tarpeeseen elvyttää kieltä. Kun kotona ei enää puhuta kieltä, eikä koulussa ole osaavia kielenopettajia, tarvitsisivat koulutetut romanit nyt aikuisille soveltuvia opetusmenetelmiä ja materiaalia. Myös kieliopille ja nettiopiskelumahdollisuudelle on tarve.

Yhdistys Suomen romanikielen elvyttäjänä 

Suomen Romaniyhdistys osallistuu elvytysohjelman toteuttamiseen sekä oman kieli- ja kulttuuritoimintansa kautta, jota ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus (vuoteen 2025 saakka) ja Taide- ja kulttuurivirasto (vuodesta 2026). Lisäksi yhdistys on toteuttanut erillishankkeita Suomen Kulttuurirahaston tuella. 

Suomen Kulttuurirahaston apurahoilla toteutetuista hankkeista keskeisimpiä ovat romanikielen kieliteknologia hankkeet (2023-2024), jotka yhdistys toteutti yhteistyössä johtavan Suomen romanikielen tutkijan, dosentti Kimmo Granqvistin kanssa. Kieliteknologiahankkeessa Granqvist laati kielentarkistusohjelman (ROMTWOL 2.0) oppimateriaalin tuottamiseen ja kääntäjien työn tueksi. Koska romanikieli on vielä osin standardoimatta, romanikielen puhujien ja kielenelvytyksen tueksi tarvitaan paljon uutta tietoa kielen varhaisemmasta, vielä äidinkielenomaisesta käytöstä. Kipeästi kaivataan myös uudissanastoa, jota varten tarvitaan johto-oppia.

Yhdistys osallistui myös julkaisutoimintaan Helsingin ylipiston romanikielen tutkimushankkeessa. Osana hanketta julkaistiin Granqvistin 1800-luvun kieltä ja johto-oppia koskevat tulokset ja ne lisäsivät kipeästi kaivattua pohjamateriaalia elvytyshankkeen tueksi.

Suomen Romaniyhdistys on tukenut Rakkavaha romanesta – puhutaan romanikielestä -hanketta, jonka toteutti FM Päivi Majaniemi Suomen Kulttuurirahaston tuella 2021-2024. Hankkeessa kehitettiin kielen elvytyksen ja kielipolitiikan tietopaketti romanikielestä ja sen tarpeista, osin romanikielellä. Hanke rohkaisi romaneita romanikielen käyttöön arkipäivän tilanteissa tarjoamalla lyhyitä sanontoja romaniksi. Hankkeen tulokset ovat nähtävillä Rakka romanes – Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/Rakka-romanes-puhu-romania-363156527831178

Tiiviissä yhteistyössä Savonlinnan Seudun Romaniyhdistyksen kanssa, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä kielipesätoiminnan saralla, yhdistys tuo sekä romani- että pääväestön tietoisuuteen romanikielen opetuksen, oppimateriaalin tuottamisen ja edistämisen sekä romanikielen opettajien koulutuksen kaikinpuolisen kehittämisen merkityksen kielen elvyttämiselle.

Yhdistys käy julkisuudessa kielipoliittista keskustelua ja herättelee romaniyhteisöä osallistumaan siihen.