Romanikieli- ja kulttuuri

Suomen Romaniyhdistys edistää romanitaiteen, -kulttuurin, -kielen ja -historian tuntemusta ja kehittymistä ajassa.

Romanitaide ja -kulttuuri on sisäänrakennettuna kaikessa yhdistyksen toiminnassa, ja työntekijät käyttävät koulutuksissa luovia menetelmiä; säveltävät, sanoittavat ja sovittavat musiikkia; kirjoittavat runoja; sekä piirtävät, valokuvaavat, videoivat ja editoivat visuaalista aineistoa, joka on leimallisesti romanien itsensä näköistä. Yhdistys lähettää vuosittain nuoria Baltian romanitaidetapahtumiin.

Yhdistys on mukana suomalaisten museoiden työssä niiden pyrkiessä haastamaan kolonialismin ja muiden valtasuhteiden värittämää maailmankuvaa ja uudistamaan museotyön käytäntöjä yhdenvertaisuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista. Yhteistyökumppanita ovat mm. Suomen kansallismuseo, Designmuseo, Helinä Rautavaaran museo. Tavoitteena on uudistaa näyttelyitä niin, että romaniväestön historia ja kulttuuri tulisivat osaksi museotoimintaa.

2025-2026 yhdistys toimii asiantuntijaryhmässä, joka laatii romanitutkimuksen ja tiedonkeruun eettiset ohjeet. Ne ovat ensimmäiset laatuaan ja valmistellaan osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimaa Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -hanketta. Tavoitteena on vahvistaa romaniväestöä koskevan tutkimuksen eettistä ja sosiaalista kestävyyttä varmistamalla, että romaniväestön omat näkemykset ja kokemukset huomioidaan tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Ohjeet täydentävät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten olemassa olevia ohjeistuksia. Ne ovat luonteeltaan neuvoa-antavia ja sovellettavissa kaikille tieteenaloille.

Romanikulttuurin arvokkaiden perinteiden vaaliminen yhdistyksen sääntömääräisenä tehtävänä 

Suomen Romaniyhdistys on puhunut voimaakkaasti romanikielen puolesta yhdistyksen perustamisesta lähtien vuonna 1967 . 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla yhdistys vaikutti omalla kulttuuritoiminnallaan ja Romaniasian neuvottelukunnan jäsenenä sekä Romaniväestön koulutusyksikön perustamiseen ja romanikielen opetuksen saamiseen kouluihin, että Romano mirits -radio-ohjelman syntymiseen.

2000-luvulla yhdistyksen toiminta on ollut volyymiltaan vaihtelevaa riippuen kulloinkin käytettävissä olevista voimavaroista, mutta romanikielen edistämistä yhdistys on jatkanut päämäärätietoisesti. Se on tehnyt julkisia aloitteita romanikielen elvytyksen puolesta kotimaassa ja EU-tasolla, ja osallistunut kielipoliittiseen keskusteluun asiantuntijana kieleen liittyvin esitelmin, lausunnoin ja haastatteluin. Se on myös julkaissut tiedotus- ja jäsenlehti Ziricliä sekä pienimuotoisia romanikielistä materiaalia.

Vuosina 2011-13 Suomen Romaniyhdistys ja dosentti Kimmo Granqvist tekivät yhteistyötä Grazin yliopiston johtamassa QualiRom-hankkeessa, joka oli kansainvälinen EU-rahoitteinen romanikielen opetusmateriaalihanke. Yhdistys julkaisi vuonna 2011 painettuna Kimmo Granqvistin Suomen romanikielen kielioppiteoksen ja vuonna 2013 Juho Peltosalmen ja Yrjö Temon 1980-luvulla laatiman suomi-romanisanakirjan ja Johanneksen evankeliumin, jonka Kimmo Granqvist toimitti. Yhteistyö jatkui uudelleen 2023-2024 osana Suomen romanikielen elvytysohjelmaa 2023-2030. 

Taide- ja kulttuurivirasto (KUVI) tukee Suomen Romaniyhdistyksen työtä.

Kulttuurin yleisavustukset on tarkoitettu ammattimaisille yhteisöille, jotka edistävät kulttuurista ja sosiaalista osallisuutta tai vahvistavat toiminnallaan kulttuurisia oikeuksia. Niiden tavoitteena on tukea yhteisöjä, jotka lisäävät kulttuurihyvinvointia, kulttuurista moninaisuutta, antirasismia ja yhdenvertaisuutta sekä kehittävät ammattimaisen ja omaehtoisen taide- ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä erityisesti ryhmille, joille taide ja kulttuuri eivät muutoin ole saavutettavia.