Suomen Romaniyhdistyksen säännöt

1. Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Suomen Romaniyhdistys – Finitiko Romanengo Sankiba – Finlands Romaniförening ry, yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SRY, kotipaikka Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on romanien elämänehtojen yleisten edellytysten parantaminen. Romanien ja muun yhteiskunnan lähentäminen molemminpuolisen tiedonvälityksen avullaja molemminpuolisesti asenteita uudistaen, sekä romanikulttuurin arvokkaiden perinteiden vaaliminen.

Tärkeinä tavoitteina yhdistys pitää romanien asunto-olojen, työolojen, kouluttamisen, oikeusturvan ja terveydellisten olojen yleisten edellytysten kunnollista järjestämistä. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan antamalla herätteitä julkisen vallan käyttäjille ja julkiseen keskusteluun, sekä herättämällä romanien kiinnostusta yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa ja yhteiskunnan odotuksiin nähden. Yhdistys tekee ja edistää romaneja koskevaa tutkimustyötä.

Yhdistys toimii sidosryhmiensä yhteistoimintaelimenä, kuitenkaan tässä roolissaan puolue- tai vastaaviin eturyhmiin sitoutumatta ja voittoa tavoittelematta. Yhdistys palkitsee, huomioi ja kannustaa henkilöitä ja tahoja, jotka omilla toimillaan ovat esimerkillisesti myötävaikuttaneet romanien asioiden edistämisessä.
Yhdistys pitää yhteyttä eri viranomaisiin ja järjestöihin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
a) järjestää asianmukaisella luvalla yleisötilaisuuksia, juhlia, retkiä, arpajaisia ja
rahankeräyksiä.
b) järjestää maksullisia kursseja
c) ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja, omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3. Jäsenet

Yhdistyksen hallitus hyväksyy yhdistyksen jäseniksi ne henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen jäsenet ovat henkilöjäseniä, jäsenyhdistyksiä, kannatus- ja ainaisjäseniä.

Henkilöjäseniksi pääsevät 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Jäsenyhdistyksiksi pääsevät rekisteröityneet yhdistykset, joiden säännöt Suomen Romaniyhdistys Finitiko Romanengo Sankiba – Finlands Romaniförening ry:n hallitus hyväksyy, ja joiden jäsenet ovat Suomen kansalaisia. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun kymmenkertaisesti.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kahdelta vuodelta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erottamispäätökseen vaaditaan kolme neljännestä annetuista äänistä.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Henkilö-, yhdistys-, kannatus- sekä ainaisjäseniltä perittävän liittymismaksun ja jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Jäsenmaksut voivat olla erisuuruiset eri jäsenryhmille.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi valitut puheenjohtaja ja 6-9 varsinaista jäsentä sekä 1-3 varajäsentä. Hallitukseen tulee kuulua vähintään puolet romanijäseniä.

Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta siten, että joka vuosi lähinnä puolet hallituksen jäsenistä on erovuoroisia. Ensimmäisen vuoden erovuorot ratkaisee arpa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, sekä voi asettaa toimikuntia ja jaostoja.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.