Ihminen Suomen romanikielen kieliteknologian takana: Kimmo Granqvist - Suomen Romaniyhdistys ry

Valikko

Ihminen Suomen romanikielen kieliteknologian takana: Kimmo Granqvist

Työkokemus

Olen koulutukseltani filosofian tohtori. Työskentelen nykyään Helsingin yliopistossa romanikielen ja -kulttuurin vanhempana yliopistonlehtorina. Väittelin tohtoriksi vuonna 1997 Tukholman yliopistossa nykykreikan kielestä. Olen Helsingin yliopiston nykykreikan kielen ja yleisen kielitieteen dosentti ja Oulun yliopiston yleisen kielitieteen dosentti. Päädyin väiteltyäni vuonna 1997 siviilipalvelukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, jossa aloitin urani romanikielen tutkimuksen ja huollon parissa. Toimin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa romanikielen tutkijana ja myöhemmin erikoistutkijana ja osastonjohtajana aina vuoteen 2011. Siirryin 2012 alusta lähtien Helsingin yliopistoon romanikielen ja -kulttuurin yliopistonlehtoriksi. Olin aloittanut romanikielen ja -kulttuurin opettamisen Helsingin yliopistossa jo 2009, jolloin romanikielen opetus käynnistyi kokeiluna silloisessa Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksessa. Toimin vuosina 2014–2016 Helsingin yliopiston tehtäväni lisäksi romanitutkimuksen alalla tutkimusjohtajana sekä professorina vuosina 2017–2021 Södertörnin korkeakoulussa Tukholmassa. Olin vierailevana romanitutkimuksen professorina Uppsalan yliopistossa vuosina 2019–2022. Edustin Suomea Euroopan neuvoston alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjan asiantuntijakomiteassa vuosina 2016–2022. Olen jäsenenä Pohjoismaiden neuvoston ad hoc -työryhmässä, jos tarkasteli Pohjoismaiden ”pienten” kielten kieliteknologiaa (2023–2024).

Opettaja

Minua voisi ehkä pitää romanikielen ja -kulttuurin suomalaisen yliopisto-opetuksen primus motorina. Olen opettanut Helsingin yliopistossa ja ruotsalaisissa yliopistoissa vuosien varrella laajaa kirjoa eri teemoja, Itä-Euroopan romanien historiaa, eurooppalaista romanipolitiikkaa, romanien teatteria, elokuvaa ja kirjallisuutta, mutta pyrkinyt silti painottamaan opetuksessani sitä, mitä parhaiten osaan: romanikieltä. Alkuvuosina 2009–2011 opetin Suomen romanikielen perus- ja jatkokursseja, joita varten olin myös laatinut oppikirjat Vaaguno! (Granqvist 2011a) ja Vauro! (Granqvist 2012). Opetukseni painopiste siirtyi sitten romanitutkimuksen johdantokurssiin sekä aineopintojen kursseihin, jotka ovat käsitelleet romanikielen historiaa, murteita, kielioppia ja sosiolingvististä tilannetta. Suomen romanikielen lisäksi olen opettanut Itä-Slovakian romanikieltä ja kalderash-murretta, jota puhutaan lähes kaikkialla maailmassa.

Tutkija

Tutkin vuosia Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Suomen romanikielen sanastoa ja rakennetta. Työ huipentui yli 700-sivuiseen monografiaan Suomen romanin äänne- ja muotorakenne (Granqvist 2007). Siirryttyäni Helsingin yliopistoon 2012 alusta työn luonne kansainvälistyi ja muuttui projektien suunnittelun ja koordinoinnin suuntaan. Tähän vaikutti myös vuosina 2010–2013 Suomen osaltani koordinoimani Grazin yliopiston Qualirom-hanke, joka tuotti runsaasti romanikielen opetusmateriaalia. Qualiromin vielä ollessa käynnissä vuonna 2013 lähti johdollani liikkeelle kaksi ulkoisesti rahoitettua hanketta, joista toinen tarkasteli Suomen romanikieltä ja muita Itämeren alueen romanikielen pohjoisia murteita ja toinen puolestaan Itä-Euroopan romanien identiteettiä. Vuonna 2019 käynnistyi Viron romanikieltä tarkasteleva Suomen Akatemian hanke, joka on ensimmäinen laaja Viron romanikieltä tutkiva projekti. Hankkeiden rahoittamina mukaan saatiin väitöskirjantekijöitä, joista kaksi ensimmäistä on jo väitellyt ja kaksi väitöskirjaa on tätä kirjoitettaessa tekeillä.

Romanikielen huoltaja

Olen myös aktiivinen romanikielen huoltaja ja kehittäjä. Olin vuosina 2000–2016 romanikielen lautakunnan (asiantuntija)jäsen. Osana työtäni tein lautakunnan päätöksenteon pohjaksi lukuisia selvityksiä romanikielen rakenteen ja käytön yksityiskohdista. Suomen romanikielen kodifikaatiotyön perustana on pitkään ollut laatimani Lyhyt Suomen romanikielen kielioppi (Granqvist 2011b). Kirjoituksiani romanikielen huollosta on julkaistu muun muassa Kielikellossa ja Romano boodos -lehdessä.

Kääntäjä

Olen kääntänyt ammattimaisesti esimerkiksi esitteiden ja verkkosivujen tekstejä Suomen romanikielelle jo vuosien ajan eri käännöstoimistojen kautta. Asiakkaiden joukossa ovat olleet esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö. Olen kääntänyt romanikielelle myös rukouksia, runoja sekä yhden Pekka Töpöhäntä -kirjan, jonka käsikirjoitus on kuitenkin yhä julkaisematta.

Kirjallisuus

Granqvist, Kimmo. 2007. Suomen romanin äänne- ja muotorakenne. Suomen Itämaisen Seuran Suomenkielisiä julkaisuja 36. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 145. Helsinki: Yliopistopaino.

Granqvist, Kimmo. 2011a. Vaaguno! Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Granqvist, Kimmo. 2011b. Lyhyt Suomen romanikielen kielioppi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 24. Helsinki. (Julkaissut painettuna Suomen romaniyh

Granqvist, Kimmo. 2012. Vauro! Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

Edellinen: Verkkojulkaisuja Suomen romanikielestä ja sen kieliteknologiasta

Takaisin pääsivulle