Romaniväestön suomalaisesta valtaväestöstä eroava historia ja kulttuuri, sekä asema 1500-luvulta aina 1960-luvulle asti suomalaisessa yhteiskunnassa sen erillisenä osana, jota viranomaiset ovat pitäneet aiheellisena kaitsea ja varoa, on juurtunut yhteiskunnallisiin rakenteisiin rasismina erityisellä tavalla, josta käytetään käsitettä antigypsyismi, koska suomenkielistä vastinetta ei vielä ole.

Romanien hyvinvointitutkimus Roosan (THL 2018) mukaan syrjintään ja turvattomuuteen liittyvät kokemukset kasaantuvat erityisesti nuoremmille ikäryhmille. Kyse on historiallisesti kehittyneestä rakenteellisesta toiseuttamisesta ja rodullistamisesta, johon romaninuoret ovat sopeutuneet lapsesta pitäen ja joko vaikenevat siitä tai laskevat siitä leikkiä. Romaninuorilla ei ole riittäviä tiedonkäsittelytaitoja, oikeita termejä, tarvittavia välineitä tai vuorovaikutusympäristöjä, joiden kautta perehtyä heitä itseään koskevaan tietoon. Tiedonmuodostus on kuitenkin vähimmäisedellytys sille, että romaninuoret voivat osallistua heitä itseään koskevaan rasisminvastaiseen työhön.

Näistä lähtökohdista Amengo horttibi -hanke edisti romaninuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista

• lisäämällä romaninuorten tiedollisia valmiuksia ymmärtää Suomen ja Euroopan romaniväestön historiaa
• tekemällä käsitteenmuodostusta, jotta romaninuoret voisivat itse osallistua antigypsymismi-ilmiötä koskevien käsitteiden määrittelyyn
• lisäämällä romaninuorten tietoa anti-rasistisesta työstä ja pohtia omia valmiuksia osallistua rasismin vastaiseen työhön
• tuottamalla romanien historiaa, rasismia ja antigypsyismiä käsittelevä koulutusaineisto

Hankkeen tulokset

Hanke onnistui yli odotusten, sillä se tavoitti 178 romaninuorta kahdeksalla eri paikkakunnalla keväällä 2025: Helsingissä, Porissa, Tuusulassa, Kauhajoella, Vantaalla, Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. 

Osallistuneet nuoret kertoivat oppineensa paljon tai jonkin verran uutta Suomen ja Euroopan romaniväestön historiasta (87 % vastaajista), rasismista (87 %) ja rasisminvastaisesta työstä (83 %). Lisäksi osallistujien valmius osallistua rasisminvastaiseen työhön kasvoi (47 %), vaikka moni ei vielä tiennyt miten (20 %) tai etsi omaa tapaansa vaikuttaa (12 %).

Hanke tuotti ensimmäisen suomenkielisen antigypsyismi -aineiston, joka pohjautuu yhtäältä tutkittuun tietoon ja toisaalta romaninuorten kokemusperäiseen tietoon. Romaninuorten keskustellessa antigypsyismin käsitteestä esiin nousivat romaninuorten kokema pelko, ylisukupolvinen stigma, suomalaisen ilmapiirin kiristyminen entisestään vuosina 2023–2024, lisääntynyt fyysisen väkivallan uhka, ja toisaalta kokemus siitä, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on jäänyt romaninuorille vieraaksi.

Hankkeen merkitys

Ensimmäistä kertaa romanit itse jakoivat eurooppalaista romanihistoriaa. Romaninuoret oppivat ymmärtämään, että he eivät ole vain kotoisin Intiasta, vaan jakavat 1100-luvulta alkaen eurooppalaisen romanihistorian ja romanikielen. Muuttoliike Suomeen jatkui 1800-luvulle asti ja vasta nyt romaninuoret ovat saaneet osallisuuden tähän historiaan.  Tämä yhteinen historia selittää kaikkien romanien yhteistä kokemusta ulkopuolisuudesta ja toiseuttamisesta. Juurettomuuden katarsis toteutuu, kun nuoret kuulevat toisen maailmansodan kansanmurhasta. Suomen romanit ovat säilyttäneet kulttuurissaan paljon samaa kuin Euroopan romanit, ja se on nyt vasta alkanut valjeta romaniväestölle. Meillä on juuret!