Vetoomuksen kirjoittajat ovat Erasmus+ -ohjelmaan kuuluneeseen Amengo Europa -hankkeeseen vuosina 2022-2023 osallistuneita 18-29-vuotiaita romaninuoria.
On sydäntä raastavaa, että romaneille ei tarjota samanlaista turvaa, apua ja rakkautta kuin muille kansalaisille vain siksi, että he ovat vähemmistöön kuuluvia ihmisiä tai että heidän kasvonpiirteensä tai hiusten väri on tummempi.
Tämän blogikirjoituksen kautta haluamme Suomen romaninuorina ottaa kantaa Ukrainan sodan alle jääneiden romanien tilanteeseen. Tämä tilanne, joka Ukrainassa vallitsee ja tulee varmaan vallitsemaan pidemmänkin aikaa, on todella huolestuttavaa Ukrainan romaniyhteisön kannalta.
Meillä romaneilla on synkkä ja pitkä historia Euroopassa. Romaneita on aina kohdeltu vähempiarvoisena roskakulkueena, joka pitäisi hävittää kuin biojätteet konsanaan. Ukrainan ja Venäjän sota ei ole vain uhka koko Euroopan turvallisuudelle ja rauhalle, vaan se rikkoo kansainvälisiä humanitaarisia ihmisoikeuksia koskevia lakeja. Tätä väkivaltaa kokee niin Venäjän kuin Ukrainan kansa, mutta erityisesti romanit.
Toivon hartaasti, että Eurooppa ottaisi enemmän vastuuta Ukrainan romanien kohtalosta. Eurooppalaisina me voimme vaikuttaa Ukrainan romanien tulevaisuuteen ja kohtaloon. Nyt on aika tehdä tälle asialle jotain.
Suomen Romaniyhdistys ry on työskennellyt yhteistyössä ukrainalaisen romanijärjestön kanssa. Sitä kautta Suomen ja Ukrainan romanit ovat tavanneet toisiaan, tutustuneet toistensa työhön ja rakentaneet uutta, tulevaisuuden yhteistyötä. Sen myötä olemme joutuneet pohtimaan, kuinka voisimme auttaa ja tukea sotaa pakenevia romaneja ja etenkin tällä hetkellä niitä romanipoikia ja -miehiä, jotka ovat joutuneet sotakentille taistelemaan.
Voisimmepa romanipolitiikan edelläkävijöinä tehdä enemmän.
Amengo Europa -hankkeen leirillä kuulimme lisää Ukrainan romaneiden tilanteesta ja siitä, että monetkaan perheet (äidit, siskot, tädit, mummot, tyttäret) eivät halua lähteä maasta turvaan tai pakoon, koska rakastavat ja välittävät todella paljon pojistaan, veljistään, isistään, puolisoistaan, enoistaan, sedistään ja ukeistaan, jotka eivät voi poistua maasta. Ajatus tästä on toki ymmärrettävä, mutta samalla syvästi järkyttävä.
Minua alkaa itkettämään tämä ajatus, jos ajattelemme itsemme Suomen romaneina tähän tilanteeseen, olisimmeko itse valmiita pakenemaan ja jättämään omaisiamme EDES sodan edessä.
Ukrainan romanit ovat olleet todella huonossa asemassa jo ennen sotaa, mutta sodan aikana heidän tilanteensa ja asemansa ovat huonontuneet merkittävästi. Jopa erilaiset avustusjärjestöt, joiden tarkoitus on tukea ja auttaa heikommassa asemassa olevia, syrjivät ja kieltävät palveluitaan ja apujaan romaneilta.
Jos mulla olisi supervoimia, niin muuttaisin Ukrainan kaaleitten – siis romanien - tilannetta heti!
Tämä tilanne huolestuttaa meitä kovasti ja siksi tahdomme, että meidän kotimaamme Suomi ottaisi asian todella vakavasti ja olisi valmis tarjoamaan apua Ukrainan romaneille tavalla taikka toisella. Suomi on ollut Euroopassa vuosikymmenten ajan kuuluisa romanipolitiikastaan ja toteuttanut sitä ainutlaatuisella tavalla, joten tahdomme, että myös Romaniasian neuvottelukunta ottaa tähän asiaan jollakin lailla kantaa. Emme tahdo nähdä tai kuulla, että romanit ovat syrjinnän kohde myös tällaisessa tilanteessa, joka ravistaa koko Eurooppaa sekä Ukrainan koko kansaa.
Teillä työntekijöillä on varmasti ollut hyvät hetket ja keskustelut ukrainalaisen Chirikli -järjestön työntekijöiden kanssa ja ilo on ollut seurata Suomen Romaniyhdistyksen työtä, esimerkiksi kun järjestitte hyväntekeväisyyskonsertin Ukrainan romanien hyväksi.
Amengo Europa -hanke toi suomalaiset romaninuoret yhteen pohtimaan romanien eurooppalaista identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta. Nuoret oppivat tunnistamaan erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikuttamisen keinoja Suomessa ja Euroopassa. Lopuksi nuoret suunnittelivat oman vaikuttamistehtävän. Maaliskuussa 2023 kokoontunut nuorten ryhmä päätti vaikuttaa kirjoittamalla blogikirjoituksen.
Amengo Europa oli Suomen Romaniyhdistyksen toteuttama nuorten osallistumishanke 2022-2023, joka sai rahoituksen Erasmus+ ohjelmasta. Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.
Lisätietoa Erasmus+ -ohjelmasta: www.oph.fi/erasmusplus
