Skip links

Eurooppalainen romanipolitiikka

Suomen väkiluku: 5,4 miljoonaa

Romaniväestön määrä: 10 000

Romanien osuus koko väestöstä: 0,2 %

Perustiedot romaniväestöstä: Suomen romanit ovat kaaleita. Romanit on tunnustettu Suomen perustuslaissa kansalliseksi vähemmistöksi. Romanit asuvat ympäri Suomea, mutta eniten romaneja asuu pääkaupunkiseudulla. Vain joka kolmas romani puhuu romanikieltä ja siksi kieli on vaarassa kuolla. Ainakin 4000 Suomen romania asuu Ruotsissa. Lisäksi Suomessa asuu ainakin 3000 romanisiirtolaista Itä-Euroopasta ja Balkanilta. Suomessa asuu myös tilapäisesti noin 1000 liikkuvaa romania lähinnä Romaniasta ja Bulgariasta.

Romanipolitiikka: Suomella on uusi romanipoliittinen ohjelma eli ROMPO3. Siinä kerrotaan, miten romaniväestöä pitäisi auttaa vuosina 2023-2030. Ohjelmalla ei kuitenkaan ole rahoitusta.

Suomessa romanien asioita hoitaa valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta (RONK). Neljä alueellista romaniasiain neuvottelukuntaa (AlueRonk) tukee toteuttaa romanipolitiikkaa eri puolilla Suomea. Kunnissa romanien asioista keskustellaan romanityöryhmissä. Niitä ei ole kaikissa kunnissa. Keskusteluissa tarvitaan paljon tietoa romanien asioista. Romanien asioista tietävät esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus. Romanit ovat perustaneet myös omia yhdistyksiä ajamaan omia asioitaan. Silti romaniväestö ei aina tiedä, mitä romanipolitiikka tarkoittaa.

Romanien elinolot: Suomen romaneilla moni asia on hyvin, koska asumme hyvinvointivaltiossa. Suomalaiset kuitenkin syrjivät romaneja. Siksi romanien on vaikea saada asuntoa ja työtä. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne romanilapset, jotka ovat lastensuojelussa piirissä. He eivät saa riittävästi apua. Vanhemmat eivät luota lastensuojeluun, koska ennen vanhaan oli paljon väärinkäytöksiä.

Käytämme sivustollamme evästeitä kehittääksemme käyttökokemusta ja tarjotaksemme sinulle kiinnostavaa sisältöä. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.