Angelica Vironen ja Allan Bollström keräsivät romanien hevostaitoperinnettä kesällä 2022.
Suomen Romaniyhdistys toteutti Romanien hevostaidot -hankkeen 1.3.-30.11.2022. Hankkeen taustalla oli romanien hevostaitojen nimeäminen elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2020, missä Suomen Romaniyhdistys oli yhtenä aloitteentekijänä. Nimeämistä oli jo edeltänyt vapaaehtoisten suorittamaa tiedonkeruuta, jonka yhteydessä oli todettu, että romanihevosperheiden ja -sukujen tarinoita tulisi kerätä, dokumentoida ja julkaista systemaattisesti.
Hankkeen avaintyöntekijäksi palkattiin Angelica Vironen, joka suunnitteli ja toteutti haastattelut. Dokumenttivideot kuvasi Allan Bollström. Virolaisen tukena oli koko hankkeen ajan yhdistyksen toimistopäällikkö Päivi Majaniemi. Aineiston editoivat, jälkikäsittelivät ja julkaisivat yhdistyksen viestintäkoordinaattori Yoon-Hee Choi (2022) ja mediakoordinaattori Natasha Roth (2023).
Hankkeeseen liittyviä yhteydenottoja oli 38 ja lisäksi hankkeeseen liittyviä suunnittelutapaamisia kahdeksan henkilön kanssa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Reserviratsastajat ry:n kanssa, johon osallistui Reserviratsastajista neljä henkilöä.
Hankkeessa tuotettiin ja julkaistiin kaksi dokumenttivideota ja viisi haastatteluvideota. Reserviratsastajat tuotti hankkeelle myös oman videonsa. Lisäksi verkkosivulle saatiin lupa liittää vuonna 2019 YouSee Dokumentin tuottama viisiosainen Etelä-Pohjanmaan hevosmiehet -videosarja. Hankkeen tulokset ovat pysyvästi nähtävillä näillä verkkosivuilla ja omana soittolistanaan yhdistyksen YouTube-kanavalla.
Museoviraston avustuksella ja haastattelijoidemme toteuttamana halusimme avata, millaista on romanien ja hevosten yhteiselämä. Aluksi lähdimme haastattelemaan vanhoja hevosihmisiä, mutta koronan, ja koronan jälkimaininkien ja raviratojen rajoitusten ja hevosihmisten kiireiden vuoksi emme juurikaan päässeet yhteyteen vanhimpien kanssa. Mutta sen sijaan tapasimme talleilla ja raveissa hevosalan aktiivi-ikäistä ja nuorempaakin sukupolvea.
Kokosimme tietoa siitä, millaista elämää nykyään vietetään hevosten kanssa ja miten romanien osaamat hevostaidot ovat välittyneet eteenpäin. Näimme paljon samankaltaista kiintymystä ja rakkautta hevosiin, mitä on meille välittynyt vanhoilta ihmisiltä, ja lisäksi saimme nähdä myös hyvin toisenlaista elämää hevosten rinnalla.
Nykyisin romanien hevostaidot ovat osa ammattimaista hevosurheilua, johon kuuluu paitsi perinteisiä hevostaitoja myös hyvin erikoistunutta osaamista, sisukkuutta, kärsivällisyyttä, ammattiylpeyttä ja kovaa työtä. Sen myötä on myös saavutettu paljon, romanien valmennuksessa on hyviä juoksijoita aina voittajiksi asti, ja hevosen jalostukseenkin on perehdytty jo sukupolvien ajan. Hevosten hoitoon, kuntoutukseen ja hyvinvointiin osataan tehdä ja tuotteistaa omaa osaamista. Romanit pärjäävät erinomaisten hyvin kaikessa mitä tekevät olipa kyse sitten tallipojista, kengittäjistä, hevostenhoitajista, ohjastajista tai ammattivalmentajista.
Romanien ylisukupolviset hevostaidot ovat muuttuneet osaksi ammatillista romanielämää ja kulttuuria ja samalla tulleet kilpailukyvyiksi ja -valteiksi yleisen hevosurheilun ja harrastuksen parissa. Ja kaikkien hienointa on, että ne taidot ovat ihan maailmanluokkaan asti päteviä. Voidaan lempeästi sanoa, että vaikka kiertävä elämä hevosella on päättynyt, niin hevosen kanssa kierretään edelleenkin. Ennen hevonen vei mustalaista, nyt mustalainen vie hevosta.
Nyt koostetut haastattelut ovat pieni pintaraapaisu kiehtovaan elämäntapaan, jossa yhdistyvät ikivanhat taidot, lajien välinen kommunikaatio ja raudanluja ammattitaito. Siksi on hienoa, että romanien hevostaidot ovat tunnustettu osa aineetonta kulttuuriperintöä, joka on osa vanhaa yhteistä historiaa, jota koko lähes koko maailma jakaa, eli rakkautta hevosiin.
Työ ei pääty aineiston julkaisemiseen. Tulosten levittämisen kautta romaniyhteisö saa lisätietoa siitä, miksi keräystyötä tehdään, mikä puolestaan on omiaan lisäämään luottamusta ja avaamaan ovia jatkotyöskentelylle. Mahdollisesta tulevaisuuden yhteistyöstä on tehty aloitteita useiden eri sidosryhmien suuntaan, ml. Reserviratsastajat ry, Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS) Suomen kansallismuseo ja Suomen hevosurheilumuseo.
Hanke vahvistaa Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa Suomessa, sillä se vahvistaa ja lisää ymmärrystä monimuotoisesta eurooppalaisesta historiasta ja kulttuuriperinnöstä huomioiden myös aineetonta perintöä. Suomi on kypsynyt kansakuntana niin pitkälle, että sen tulee jo pystyä hyväksymään, ettei ole olemassa vain yhtä kansallista kertomusta, vaan sitä voidaan tasapainottaa myös vähemmistöryhmien kertomuksilla, sitä mukaa kun uutta tietoa kertyy. Keräämällä, dokumentoimalla ja välittämällä romanien kulttuuriperintöä hanke edistää suomalaisen kulttuurin moninaisuutta, joka on yksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen toimintaperiaatteista.