Ukrainan väkiluku: 36,6 miljoonaa

Romaniväestön lumäärä: 200 000 – 400 000

Romanien osus koko väestöstä: 1 %

Virallisessa väestönlaskennassa vuonna 2001 romaniväestön lukumääräksi laskettiin runsaat 47 000 henkilöä, mutta luku on epäluotettava, sillä rakenteellisen syrjinnän vuoksi monella romanilla ei ole henkilöllisyystodistusta. Moni myös salaa romani-identiteettinsä välttyäkseen syrjinnältä. Kansalaisjärjestöt arvioivat Ukrainan romaniväestön lukumääräksi 400 000. 

Perustiedot romaniväestöstä: Romanien asema Ukrainassa on monin tavoin parantunut viime vuosikymmenien aikana, mutta siitä huolimatta he ovat edelleen yksi maan syrjäytetyimmistä ryhmistä. Keskeiset ongelmat ovat syrjintä, henkilöllisyyden puuttuminen, riittämätön koulutus, taloudellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen, huonot asuinolosuhteet ja köyhyys.  Myönteistä muutosta on saatu aikaan esimerkiksi romanityttöjen koulunkäynnissä, mikä saa tulevaisuuden näyttämään hieman valoisammalta. Kaikilla romaneilla ei kuitenkaan edelleenkään ole koulunkäyntimahdollisuutta. Esimerkiksi vuoristoalueilla asuvat romanit elävät todellisessa puutteessa ilman sähköä ja juoksevaa vettä.

Romanipolitiikka: Vaikka Ukraina ei ole Euroopan Unionin jäsen, senkin hallituksella oli kansallinen romanipoliittinen ohjelma jo vuosina 2013-2020, ja sen jälkeen uusi romanipoliittinen ohjelma vuosille 2021-2015. Ukraina on Euroopan neuvoston jäsenmaa ja sitoutunut neuvoston romanien ja liikkuvan väestön osallistamista koskevaan strategiseen toimintasuunnitelmaan 2020–2025.

Ukrainan sota: Venäjä on käynyt sotaa Ukrainaa vastaan vuodesta 2014 alkaen ja pitkään jatkunut miehitys kärjistyi helmikuussa 2022, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota koskettaa kaikkia ukrainalaisia, mutta romanit ovat jääneet sodan jalkoihin erityisen haavoittuvana ryhmänä. Sodan runtelemilla Harkovan, Donetskin ja Luhanskin alueilla asui jo ennen sotaa eniten maan sisäisiä pakolaisromaneja.

Sodan alettua monet ukrainalaiset ovat pyrkineet pois maasta. Ne romanit, joilla on nykyaikainen biometrinen passi, voivat vapaasti siirtyä EU-maihin 90 päivän ajaksi, mutta ne, joilla on vanhanaikainen passi tai ei passia lainkaan, joutuvat turvautumaan viralliseen turvapaikanhakuprosessiin, jonka seurauksena he joutuvat odottamaan Ukrainan rajalla siihen asti, että heidän hakemuksensa on käsitelty. On tiedossa, että joidenkin romanien maasta pääsyä on hidastettu tai se on kokonaan estetty. Myös rajan ylittäneet pakolaisromanit ovat kohdanneet syrjintää Ukrainan naapurimaissa, joissa heitä ei välttämättä ole huolittu hätämajoitukseen.

Samalla kuin osa ukrainalaisista on paennut maasta, moni on myös päättänyt jäädä. Romanimiehet taistelevat Ukrainan armeijassa, ja vahvasti perhe- ja yhteisökeskeisessä kulttuurissa sotatoimiin määrättyjä miehiä ei ole haluttu jättää yksin. Romaninnaiset ja -lapset eivät kuitenkaan ole aiemmin eläneet ilman miesten tuomaa turvaa ja ovat alttiina paitsi sodan vaaroille myös hyväksikäytölle. Paikalliset romanijärjestöt toimittavat koteihinsa jääneille avustustarvikkeita. Avustustoiminta on kuitenkin riskialtista, sillä kansainväliset avustuslähetykset saapuvat Ukrainan rajoille, josta niiden kuljettaminen usein sisämaassa asuville romaneille edellyttää satojen kilometrin edestakaisia ajomatkoja.

Ukrainan romanien kohtalo sodan jaloissa ei yleensä ylitä uutiskynnystä, vaikka ihmisoikeusrikkomukset kohdistuvat raskaimmin niihin, jotka rauhan aikaankin ovat heikoimmassa asemassa. Oma romani-identiteetti on kuitenkin Ukrainan romaniväestölle tärkeä asia. He haluavat ylläpitää omaa kieltänsä ja omia tapojaan ja välittää ne edelleen tuleville sukupolville.