Eurooppalainen romanipolitiikka
Romanian väkiluku: 21,4 miljoonaa
Romaniväestön määrä: 1,9 miljoonaa
Romanien osuus koko väestöstä: 9 %
Perustiedot romaniväestöstä: Romanit ovat Romanian suurin vähemmistö heti unkarilaisten jälkeen. Romanian romanit jakautuvat peräti 40 eri alaryhmään ja ryhmät ovat hyvin erilaisia. Osalla romaneista, jotka ovat asuneet Romaniassa jo sukupolvien ajan, ei ole lainkaan maan kansalaisuutta, eikä heitä ole merkitty väestörekisteriin. Paperittomuus periytyy äidiltä lapsille: jos äidillä ei ole henkilöllisyyspapereita, myös lapsi jää ilman syntymätodistusta. Ilman henkilöllisyyttä on vaikea tai jopa mahdotonta päästää lääkäriin, kouluun tai töihin. Monet Romanian romaneista asuvat omissa romanikylissään. Alle puolet Romanian romaneista puhuu romanikieltä.
Romanipolitiikka: Romaniasta tuli EU-jäsenmaa vuonna 2007, jolloin EU laajeni jättiloikkauksella entisiin itäblokin maihin. Romanian ja Bulgarian kanssa jäsenyysneuvottelut käytiin varsin pikaisesti, eikä mailta edellytetty ihmisoikeusasioiden kuntoon laittamista samassa mittakaavassa kuin muilta uusilta jäsenmailta. Senkin jälkeen, kun Romaniasta tuli EU-maa, kehitys on ollut hidasta, koska Romanian hallinto oli hyvin tehoton kommunistivallan (1948-89) jäljiltä. Se alkoi hakea EU-rahoitusta ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja vähemmistöasioiden hoitamiseksi, mutta käyttöaste jäi EU-maista kaikkein alhaisimmaksi. Syinä tähän olivat hallinnon tehottomuus, hankkeiden viivästyminen sekä kaikinpuolinen osaamisen ja tiedon puute. Kehitys on edelleen hidasta ja siksi on tärkeää, että kansalaisjärjestöt ja aktivistit vauhdittavat omilla toimillaan romanien oikeuksien toteutumista myös Romaniassa. Romanian romanipoliittinen ohjelma kattaa vuodet 2022-2027. Romaniväestö osallistui ohjelman laatimiseen, mutta läheskään kaikkia heidän esityksiään ei sisällytetty ohjelmaan. Erityisesti romaninaisten aseman vahvistaminen olisi pitänyt huomoida voimakkaammin.
Kansalaisjärjestönäkökulma
Aldessa Georgiana Lincan on romaniaktivisti, joka työskentelee romanialaisessa E-Romnja -järjestössä. Se on romaninaisten itse perustama feministinen järjestö, joka ajaa romaninaisten ja -tyttöjen oikeuksia.
Lincanin mukaan Romanian romanien keskeisin haaste on rakenteellinen rasismi. Se on juurisyy kaikille muille romanien kohtaamille ongelmille. Rakenteellisen rasismin takia Romanian romanit elävät edelleen yhteiskunnan katvealueilla, eristetyissä yhteisöissä, joissa heillä ei ole välttämättä edes perusinfrastruktuuria kuten juoksevaa vettä, viemäriä tai asfaltoituja teitä. Tällaisissa yhteisöissä eivät toteudu romaniväestön oikeudet kunnolliseen asumiseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon, työhön tai ylipäätään oikeudenmukaisuuteen.
Romaneilla on kyllä mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon, mutta vasta hyvin vähän, koska yksikään romani ei vielä ole edennyt osaksi päätöksenteko-koneistoa. Romaniassa on jopa romanipuolue, mutta se ei todellakaan huomioi kaikkien romanien tarpeita.
Kansalaisjärjestö E-Romnja tekee kaikkensa saadakseen romaninaisten äänen kuuluviin. Se tarkastelee feminismiä intersektionaalisesta näkökulmasta ja tuo romaninaiset osaksi valtavirtafeminismin keskusteluja. Se, mitä tällä hetkellä saadaan aikaiseksi, ei kuitenkaan riitä, vaan vielä paljon on tehtävää.