Eurooppalainen romanipolitiikka
Liettuan väkiluku: 3,3 miljoonaa
Romaniväestön määrä: 3000
Romanien osuus koko väestöstä: 0,1 %
Perustiedot romaniväestöstä: Liettuan romanit identifioivat itsensä joko Puolan romaneiksi, Latvian romaneiksi tai moldovalaista alkuperää oleviksi romaneiksi. Suurin osa Liettuan romaneista puhuu romanikieltä.
Romanipolitiikka: Liettuan romanipoliittinen toimintaohjelma on vain kaksivuotinen (2022-2023). Ohjelman laati Kansallisten vähemmistöjen ministeriö, eivätkä romanit itse päässeet osallistumaan sen laatimiseen. Viranomaisten on helppo sivuuttaa romanit, koska heitä on niin vähän.
Kansalaisjärjestönäkökulma:
Liettuan väestölaskennan pohjalta tehdyn selvityksen tulokset osoittavat, että kielteiset asenteet romaniväestöä kohtaan ovat pysyneet laajalle levinneinä Liettuan itsenäistymisestä alkaen eikä niissä ole tapahtunut juurikaan muutosta. 66% liettualaisista kertoi, ettei haluaisi romania naapurikseen. Yli 40 % liettualaisista ei haluaisi romania edes samaan työpaikkaan. Näin ollen Liettuan romanien suurin haaste on elää muukalaisena yhteiskunnassa, jossa he ovat asuneet jo 500 vuoden ajan.
Novopolskajan mukaan romanien itsensä tulisi muuttaa asennettaan suhteessa koulutukseen. Merkittävä osa romaniväestöstä on edelleen lukutaidottomia eivätkä he puhu virallista valtion kieltä, liettuaa. Romanit eivät pysty osallistumaan mihinkään päätöksentekoon, ennen kuin heidän luku- ja kirjoitus- sekä kielitaitonsa kohenee.
Romanien mahdollisuuksiin vaikuttaa ja osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon heikentää se tosiasia, että Liettuan romaniyhteisö on hyvin pieni, vain noin 2 000 henkilöä. Toiseksi, romanien syrjintä on Liettuassa hyvin yleistä ja olisi Sosiaaliturva- ja työministeriön tehtävänä puuttua siihen. Ministeriö seuraa kuitenkin universaalia politiikkaa, jonka mukaan romanit ovat täysin vastaavassa asemassa kuin kaikki muutkin liettualaiset, eikä heitä haluta määritellä haavoittuvassa asemassa olevaksi ryhmäksi, joka saisi minkäänlaista erityiskohtelua. Kolmanneksi se, että romanit osallistuvat päätöksentekoon ei ainakaan vielä nykyisellään tarkoita sitä, että he pystyisivät oikeasti vaikuttamaan päätöksentekoon. Romaneiden on mahdollista vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin lähinnä silloin kun on kyse kulttuurisesta osallisuudesta.
