Lyhyt yhteenveto Au mensan 2020 nuorisokyselystä

Kuva: Anastasia Netrebine

Au mensa IV -projektin nuorisokysely toteutettiin Internetissä; 54 vastaajaa teki kyselyn loppuun asti (tutkimuseettisistä kesken jääneitä vastauksia ei voitu huomioida). Vertailukohtana ovat Au mensa I -projektin vuosina 2014-2015 tekemät kyselyt. Tällaisesta pienestä vastaajajoukosta saadaan tuokiokuva, jonka pohjalta ei voi tehdä yleistyksiä, mutta joka rakentaa kuvaa romaniväestön sisäisestä moninaisuudesta.

Huomioita elämäntilanteesta ja asumisesta

Vastaajien yleinen elämäntilanne (onko töissä, työtön, opiskelee, kotona) oli samansuuntainen kuin 2015. Työttömiä oli muutama prosentti vähemmän, mutta erot olivat hyvin pieniä. Asumisessa oli sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Nyt reilu puolet asui perheellisenä, samoin kuin vuonna 2015. Noin kolmasosa asui yksin mikä oli selvästi enemmän kuin 2015. Vaikka viisi vuotta sitten vastanneissa oli enemmän alaikäisiä, jotka asuivat huoltajiensa kanssa, kertoo tämä ero myös siitä, että perheenperustamisen ikä vaihtelee.

Huomioita koulutuksesta

Vuoden 2020 vastaajaryhmässä selvästi korkeampi koulutustaso kuin vuosien 2014-2015 vastaajilla. Toisen asteen tutkinto oli 63 prosentilla (vrt 31% v. 2015). Tällä joukolla oli myös enemmän koulutustoiveita. Kaikista vastaajista 83 % toivoi lisäopintoja. Kiinnostavinta on, että lisäopintoja toivoneista 65 prosenttia toivoi korkeakouluopintoja. Vuonna 2015 tärkein opintotoive oli ammattikoulu (31%), jatko-opintoja toivoi 22 %.

Huolimatta ryhmän korkeasta koulutustasosta viidesosa keskeyttänyt jotkin opinnot; ammattikoulun oli jättänyt kesken 23 %. Tämä ei kuitenkaan ole vain romanien ongelma, vaan ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on ollut yleisesti tunnustettu ongelma, joskin se on vähentynyt 2010-luvulla.   

Työelämä ja tulevaisuus

Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa (74 %) oli ollut työelämässä mukana vuoden tai pitempään. Huomionarvoista on, että suhteellisen moni, 30 %, oli ollut töissä viisi vuotta tai pitempään. Työnhaku on suurempi kynnyskysymys; kun töitä on saatu, niissä pysymistä ei koeta samalla tavalla ongelmaksi. Vastaajat kokivat työnhaun vaikeammaksi kuin työssä käymisen. Työnhaku koettiin vaikeammaksi kuin työnteko/työssä pysyminen.

Yleisesti ottaen tulevaisuuteen suhtauduttiin toiveikkaasti. Valtaosa (94%) vastaajista näki itsensä tulevaisuudessa töissä, yrittäjänä tai opiskelijana – aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä

Lue kyselyn tuloksista lisää raportista. Voit ladata sen täältä (Nuorisoraportti 2 – Suomen Romaniyhdistys 2021)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *