Alla oleva blogikirjoitus julkaistiin alunperin Osuuskunta Trialogi / Co-operative Trialogue (TRIA) blogissa Eurooppa-päivänä 9.5.2024.
Suomen Romaniyhdistys julkaisee oheisen tekstin nyt myös omilla verkkosivuillaan Osuuskunta TRIA:n luvalla.
Lisätietoa TRIA:sta löytyy osoitteesta https://osuuskuntatria.wordpress.com/
Suomen romanipoliittinen ohjelma (2023–2030) pyrkii edistämään romanien yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa, valitettavasti ohjelmalle ei ole varattu rahoitusta, eikä nimetty vastuutahoja, jotka ottaisivat ohjelman toteuttamisen kontolleen. Ohjelman toteutuminen onkin jäänyt monin osin sidosryhmien hyväntahtoisuuden sekä erikseen haettavan hankerahoituksen varaan.
Kansalaisyhteiskunnan varjoraportin tehtävänä on osoittaa ohjelman kipupisteitä. Suomen Romaniyhdistys on laatinut varjoraportteja Suomen romanipoliittisten ohjelmien toimeenpanosta vuodesta 2017 alkaen. Yhdistys kerää ruohonjuuritason tietoa romaniyhteisöstä ja -aktivisteilta, sidosryhmiltä sekä viranomaisilta, ja koostaa niistä tietoa ja suosituksia, ja välittää niitä edelleen päättäjille. Euroopan komissio seuraa kansallisten romanipoliittisten ohjelmien täytäntöönpanoa ja hyödyntää omassa seurannassaan nimenomaan kansalaisyhteiskunnan varjoraportteja.
Parhaimmillaan varjoraportti johtaa muutokseen. Viimeisimmän varjoraportin (2022) suositusten mukaisesti uusin romanipoliittinen ohjelma linkittyy paljon edellisiä ohjelmia järjestelmällisemmin kansallisiin politiikkaohjelmiin ja palvelujärjestelmiin, sekä laajempiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joita pannaan täytäntöön kansallisella tasolla. Niin ikään varjoraportin suositusten mukaisesti uusin romanipoliittinen ohjelma tarkastelee laajasti antigypsyismiä ja etnistä profilointia, jotka edellisessä ohjelmassa oli tuskin mainittu. Johtavatko asetut toimenpiteet sitten todelliseen muutokseen, on vielä toinen kysymys. Ainakin se edellyttäisi pitkäaikaista seurantaa, joka ei nyt toteudu.
Osa suosituksista jää ikuisuusasioiksi, joita joudutaan toistamaan varjoraporteissa vuodesta toiseen, kuten esimerkiksi romanipoliittisen ohjelman toimenpiteiden rahoitus. Lisäksi jo kertaalleen ratkaistut asiat saattavat nousta uudelleen asialistalle. Esimerkiksi ympäristöministeriö laati romanipoliittisten ohjelmien myötä romanien asumisen yhdenvertaisuuden selvityksen (2012) ja seurantaselvityksen (2018), joissa ohjeistettiin sekä romaneja että viranomaisia. Varjoraportin laatijatkin ajattelivat, että asumisasioihin ei tarvitsisi sen jälkeen enää palata. Viime vuosina kaupungit ovat kuitenkin enenevästi ulkoistaneet vuokra-asumista osakeyhtiöille, joilla esimerkiksi ei ole velvollisuutta perustella kielteistä asuntopäätöstä, eikä siitä näin ollen voi valittaa. Seuraavassa varjoraportissa (2024, tulossa) tullaankin suosittelemaan, että kaupunkien hankintapyyntöihin sisällytetään kriteeriksi olemassa oleva yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi yleisen asumistuen uudistus ja leikkaukset ovat etenkin pääkaupunkiseudulla johtaneet tilanteeseen, jossa romanit monien muiden vähävaraisten kanssa asutetaan halvimmille alueille, joilta kaupungin palvelut on vedetty pois ja jonne liikenneyhteydet ovat heikot.
Varjoraportissa arvioidaan romanipolittiisen ohjelman sisältöä ja toteutumista sekä esitetään suosituksia ohjelman toteuttajille eli viranomaisille, eurooppalaisille instituutioille, muille sidosryhmille ja kansalaisyhteiskunnalle itselleen. Varjoraportti perustuu Suomea velvoittaviin EU- ja kansainvälisiin sitoumuksiin, jotka muodostavat kestävän selkänojan silloinkin, kun perus- ja ihmisoikeudet ovat vaarassa jäädä taloudellisten prioriteettien jalkoihin.
Lue lisää: Finland – Roma Civil Monitoring
Tekijät
Kristiina Elenius on kauppatieteiden tohtori, joka on tehnyt työuransa Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimuspäällikkönä ja Helsingin Diakonissalaitoksen varainhankintapäällikkönä. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Romaniyhdistyksen talouspäällikkönä.
Anca Enache on filosofian maisteri (ihmisoikeudet ja demokratisaatio) ja Suomen Romaniyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja.
Yoon-Hee Choi on koulutukseltaan teologian kandidaatti. Hän suorittaa teologian maisterin tutkintoa Helsingin yliopistossa ja työskentelee osa-aikaisena kehittämiskoordinaattorina Suomen Romaniyhdistyksessä.
Päivi Majaniemi on koulutukseltaan filosofian maisteri ja on tehnyt pitkän työuran opetuksen parissa. Hän on johtanut Suomen Romaniyhdistystä vuodesta 2012. Nykyisin hän on Suomen Romaniyhdistyksen puheenjohtaja.
