Pienimuotoisessa kumppanuushankkeessa suomalaiset ja serbialaiset romaninuoret ottivat selvää erilaisista työllistymispoluista.
Ternengo butti 2024
Selvitys romaninuorten koulutus- ja työllistymispoluista
Suomessa ei laadita väestötilastoja etnisyyden perusteella ja siksi esimerkiksi romaninuorten koulutus- ja työllistymispoluista ei ole saatavilla tietoa. Suomen Romaniyhdistys on aiempina vuosina (2020, 2014-15) toteuttanut romaninuorten keskuudessa erilaisia kyselyitä ja laatinut niiden pohjalta raportteja. Tässä hankkeessa laadittiin niiden pohjalta uusi kyselytutkimus, joka tuottaa yhtäältä aikasarjan vertailtaessa tuloksia aiempiin kyselyihin, ja toisaalta vertailuaineistoa Euroopan toiselta kulmalta, sillä vastaava kysely toteuttiin myös Serbiassa.
Suomessa toteutetun kyselyn perusteella on selvää, että koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset katkaisivat romaninuorten koulutustason ja työllisyysasteen pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen. Myös viime vuosina kiristynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri ja ennen kaikkea romaneihin kohdistuvan syrjinnän lisääntyminen heikensivät nuorten mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä tasaveroisesti muiden suomalaisnuorten tavoin.
Ilahduttavaa oli kuitenkin se, että yli puolella kyselyyn vastanneista nuorista oli tulevaisuuden suunnitelmia ja he olivat luottavaisia niiden suhteen. Nuoret olivat myös innokkaita kouluttautumaan, ja valtaosa kertoi haluavansa valmistua tulevaisuudessa jostain oppilaitoksesta, mieluiten ammattioppilaitoksesta tai ammattikorkeakoulusta.
Ternengo butti – selvitys romaninuorten koulutus- ja työllisyyspoluista nostaa esiin valtavan yhdenvertaisuusongelman, joka on vain kasvanut, kun vertaa aiempaa vuonna 2020 tehtyö selvitystä. Romaninuoret kokevat enemmän syrjintää arjessaan ja heillä on yhä valtaväestöä vaikeampaa saada töitä tai suorittaa tutkinto loppuun. Esimerkiksi kokonaan vailla työkokemusta olevien nuorten osuus oli selvityksen mukaan jopa yli 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020. Huolestuttavaa on huomata, kuinka eriarvoisuus romaninuorten ja valtaväestön välillä näyttää selvityksen mukaan kasvaneen vuodesta 2020, vaikka esim. työnhakuun liittyvät yhdenvertaisuusongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja niihin on erilaisten hankkeiden sekä lisääntyneen anonyymin rekrytoinnin kautta pyritty vaikuttamaan.
Ulla Saalasti, Projektipäällikkö, Nuorten Akatemia
Nuorten rohkaiseminen
Lisäksi hankkeessa järjestettiin sekä Suomessa että Serbiassa romaninuorten kerhoja, joissa nuoret tutustuivat erilaisiin koulutus- ja työllistymispolkuihin. Nuoria rohkaistiin tavoittelemaan omia unelmia, sillä valitettavan usein romaninuoria ohjataan oppilaitoksissa ja työvoimapalveluissa yksisilmäisesti vain suorittavan tason töihin heidän taipumuksistaan ja toiveistaan välittämättä.
Nuoret kuvasivat omista koulutus- ja työllistymispoluistaan videoita, joita käytettiin nuorten kerhotapaamisissa keskustelunavauksina. Videoilla esiintyvät nuoret toimivat samalla roolimalleina, joihin peilata omia kokemuksia.
Hanke oli Erasmus+ -ohjelman pienimuotoinen kumppanuushanke, jonka toteuttivat vuonna 2024 Suomen Romaniyhdistys ja serbialainen Tačka gledišta (Point of View) -järjestö.
Euroopan komissio ei ole vastuussa hankkeen sisällöstä.
Lisätietoa Eramus+ -ohjelmasta: www.oph.fi/erasmusplus
Materiaalipankki
Raportit
Suomi: Ternengo butti raportti (suomeksi)
Serbia: Ternengo butti report (serbiaksi)
Hankkeen tuloksista laadittiin Juliste (englanniksi)
Hankeen aikana laadittiin myös oheiset suomenkieliset koulutusdiat
Nuorten urapolku videot
