Suomen Romaniyhdistys osallistuu Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyö-hankkeeseen Ukrainan syrjityn romanivähemmistön ihmisoikeuksien puolustamiseksi.
Kehitysyhteistyö hanke Ukrainassa
Suomen Romaniyhdistys toimii yhteistyötahona Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön nelivuotisessa (2021-2024) kehitysyhteistyöhankkeessa Ukrainassa. Hankkeen paikallinen toteuttaja on romaninaisten järjestö Chiricli ja sen paikalliset yhteistyöjärjestöt. Hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä jouduttiin muuttamaan heti hankkeen käynnistyttyä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan maaliskuussa 2021.
Sodan alussa Chiriclin työntekijät joutuivat pakenemaan Kiovasta, mutta osa palasi toimistolle Venäjän vetäydyttyä Pohjois-Ukrainasta. Järjestön perustyötä on vähemmistöjen ihmisoikeuksien edistäminen ja se on erityisen tärkeää, mutta myös hyvin vaikeaa, sodan aikana, jolloin vähemmistöt jäävät helposti huomiotta. Esimerkiksi Ukrainan tuhansien paperittomien romanien kohtalo ei kiinnosta juuri ketään, eivätkä he ylitä uutiskynnystä. Sodan ihmisoikeusrikkomukset kohdistuvat raskaimmin niihin, jotka rauhan aikanakin ovat heikoimmassa asemassa. Anti-gypsyismi voimistuu sodan aikana myös avustusjärjestöissä ja avun kohdentamisessa, ja ilmenee hiljaisena ja passivisena sivuun katsomisena. Euroopan unionin jäsenmaiden tulee toimia yhdenvertaisuuden edistäjinä ja valvoa avun perille menoa. Yhdenvertaisuus ei toteudu, ellei sitä valvota ja siihen panosteta.
Suomen Romaniyhdistyksen tehtävänä hankkeessa on kouluttaa ukrainalaisen kumppanijärjestö Chiricilin työntekijöitä. Koulutusten teemoina ovat olleet esimerkiksi viranomaisyhteistyön järjestäminen ja rahoittajasuhteiden hoitaminen. Suomen Romaniyhdistys toteutti myös koulutuksen ”Romanit sodassa”, jossa esiteltiin Suomen romaniväestön kohtaloita talvi- ja jatkosodan aikana sekä jälleenrakennusaikakaudella.
Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on köyhyyden vähentäminen, perusoikeuksien toteutuminen ja kestävän kehityksen edistäminen maailmanlaajuisesti. Kansalaisjärjestöt voivat osallistua kehityspolitiikan toteuttamiseen kehitysyhteistyöhankkeiden kautta. Suomen kehitysevaluoinnin vuosiraportin mukaan kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason työ on erityisen tärkeää, sillä järjestöt pystyvät tavoittamaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joiden oikeuksia ei välttämättä tunnusteta ja joiden tukeminen muilla tavoilla on hankalaa.
