DIRA (The Digital Inclusion for Roma Adults: Gaining Knowledge and Skills in eServices) oli Diakonissalaitoksen hallinnoima kansainvälinen hanke, johon osallistui kumppaneita Italiasta, Serbiasta ja Pohjois-Makedoniasta. Suomen Romaniyhdistys toimi hankkeen yhteistyötahona Suomessa ja sen tehtävänä oli tuottaa henkilökohtaisesti räätälöityä digitaito-ohjausta romanisiirtolaisille ja tarpeen mukaisesti myös Suomen romaneille.

Romanisiirtolaisten digitaidot

Diakonissalaitos toteutti vuonna 2022 Helsingissä asuvien romanisiirtolaisten digitaitokyselyn (N=49). Vain 6 % vastaajista kertoi, ettei käytä Internettiä lainkaan johtuen puutteellisista digitaidoista. Muut sen sijaan käyttävät Internettiä ja se tapahtuu yleensä älypuhelimen välityksellä (91 % vastaajista). 40 % vastaajista kertoi, että heillä on kotonaan nettiyhteys, ja muut kertoivat operoivansa mobiililiittymänsä kautta. Vastaajat kertoivat käyttävänsä älypuhelinta ensisijaisesti yhteydenpitoon (97 %), mutta myös sisältöjen (71 %) ja uutisten katsomiseen (55 %). Kyse oli nimenomaan katsomisesta, kuuntelemisesta ja puhumisesta, ei lukemisesta. Pikaviestipalvelimissakin vastaajat kertoivat käyttävänsä nimenomaan ääniviesti- ja videopuhelutoimintoja.  

Vastaajista 10 % oli käyttänyt älypuhelinta työn hakemisessa, mitä selittää osin se, että lähes 80 % vastaajista ei tiennyt, kuinka kirjoittaa sähköpostiviesti. Vain 14 % vastaajista osasi luoda sähköisen asiakirjan ja 6 % osasi käsitellä sähköistä asiakirjaa. Diakonissalaitoksen työntekijöiden mukaan romanisiirtolaiset saattavat pyytää työntekijöiltä apua esimerkiksi sähköpostiviestien avaamiseen.

Helsingissä asuvat romanisiirtolaiset käyttävät paljon sosiaalisen median kanavia, mutta vain 36 % vastaajista kertoi osaavansa itse luoda sisältöä. Heidän kanssaan työskentelevät järjestötyöntekijät arvioivat, että myös vastaajien kyky arvioida verkkosisällön totuudenmukaisuutta on heikko. Romanisiirtolaisista 32 % kertoi tunnistavansa heihin kohdistuvan vihapuheen, ainakin jos se on sanallista ja heidän omalla äidinkielellänsä. 47 % kertoi osaavansa vastata vihapuheeseen, mutta järjestötyöntekijöiden mukaan vastaukset saattavat olla impulsiivisia. Romanisiirtolaiset eivät tiedä kuinka ilmiantaa vihapuhe.

80 % vastaajista ei ollut nähnyt viranomaisviestintää, eikä asioinut verkossa (esim. pankit, poliisi, työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutuspalvelut), vaan he olivat lähes täysin järjestötyöntekijöiden avun varassa. 18 % vastaajista osasi kuitenkin maksaa laskunsa verkkopankissa, 22 % osasi tarkistaa pankkitilinsä saldon, 34 % osasi käyttää pankkiautomaattia ja 24 % osasi tehdä verkko-ostoksia.

Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että romanisiirtolaisten tapauksessa kyse ei ole vain puutteellisista digitaidoista, vaan usein myös oman äidinkielen luku- ja kirjoitustaidon puutteista sekä vieraiden kielien (englanti, suomi) osaamattomuudesta.  

Suomen romanien digitaidot

Suomen Romaniyhdistyksen kokemuksen mukaan romanilapset saavat peruskoulussa hyvät perusdigitaidot, eikä tämä koske vain Suomen romaneja, vaan myös Suomessa koulua käyviä siirtolaisromanien lapsia. Myöhemmissä ikävaiheissa digitaidoissa voi kuitenkin syntyä eroja, koska romaninuoret eivät etene yhtä usein toisen ja kolmannen asteen koulutukseen kuin koko väestön nuoret. 

Suomen Romaniyhdistys kartoitti Sastipe tukke -hankkeessa aktiivi-ikäisten (18-65-vuotiaiden) romaninaisten digitaitoja vuonna 2022. Kysyttäessä mitä asioita vastaajat (N=36) hoitavat tietokoneella tai älypuhelimella, lähes kaikki kertoivat käyttävänsä pankkipalveluja sekä terveys- ja sosiaalipalveluja. Suurin osa sanoi hoitavansa kaiken mahdollisen digitaalisesti. 80 % vastaajista kertoi osaavansa käyttää Kelan verkkopalveluja ja OmaKantaa hyvin. 4-5 vastaajaa kertoi osaavansa niiden käyttöä vain vähän ja kaksi vastaajaa ei lainkaan. Yksi vastaaja ei osannut käyttää verkkopankkipalveluja.

Kaikki vastaajat osasivat käyttää sosiaalista mediaa ja sähköpostia ainakin jollain lailla. Eniten puutteita oli työnhakuun liittyvissä digitaidoissa, jotka vain kolmannes vastaajista katsoi hallitsevansa hyvin, kolmannes vain vähän ja kolmannes ei lainkaan. Verkkotyöskentelyn (esim. etäkokoukset tai etäopiskelu) hallitsi hyvin 61 % vastaajista, 22 % vain vähän ja 17 % ei lainkaan. Puolet vastaajista oli kiinnostunut oppimaan uusia, varsinkin työelämässä tarvittavia digitaitoja, joista useimmin mainittiin asiakirjojen laatimiseen ja lähettämiseen liittyvät taidot (oikeinkirjoitus, tekstinkäsittely, liitetiedostot, skannaus).

Ikääntyneiden (yli 55-vuotiaiden) romanien digitaitoja Suomen Romaniyhdistys selvitti Baȟtalo phuuriba -toiminnassa vuonna 2024. Vastaajista (N=50) 76 %:lla oli älypuhelin. 20 % vastaajista selvisi digiasioinnista ilman apua, 69 % tarvitsi apua. Apua saatiin pääasiassa omaisilta, mutta myös Kelasta ja muutamassa tapauksessa naapurilta. Vain 8 % vastaajista piti viranomaispalveluiden sähköisiä lomakkeita helppoina.

Suomen romanien osalta voidaan arvioida, että digilaitteiden käytössä ei pääsääntöisesti ole tuen tarvetta, mutta tukea tarvitaan viranomaisten palveluissa navigoimiseen, digiasioimiseen ja viranomaiskielen ymmärtämiseen. On kuitenkin syytä huomata, että digitaitokyselyihin vastaavat ne, joilla jo on digitaitoja, eivätkä kyselyt tavoita niitä, joilla digitaidoissa on puutteita.