Mikä on Flash mob?
Flash mob on uusi yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto, jonka tavoitteena on yllättää. Kyse on odottamattomasta tempauksesta, jonka joukko ihmisiä toteuttaa julkisella paikalla ennakolta sovitun mukaisesti kadotakseen välittömästi sen jälkeen paikalta.
Tutkijat ovat erotelleet viisi erilaista flash mobin muotoa: 1) Hämmennystä herättävä osallistujajoukon yhtäkkinen jähmettyminen paikoilleen, 2) Kesken kaiken alkava peli tai leikki, esimerkiksi tyynysota julkisella paikalla, 3) performanssi eli taiteellinen esitys, 4) poliittinen mielenilmaus, ja 5) tuotteen tai palvelun markkinointi. Suomessa flash mob -ilmiöstä käytetään yleensä sen englanninkielistä nimeä, mutta sille on keksitty myös suomenkielinen nimi ”äkkiryhmä”.
Flash mobin iloa arkityössä!
Kirjoittanut: Dimitri Lindgren
Olen osallistunut kahteen eri flash mob tempaukseen, joista ensimmäinen oli performanssityyppinen taiteellinen tempaus ja toinen poliittinen flash mob. Flash mobin voikin toteuttaa tosi monella eri tapaa, joista itselleni kiinnostavimpia ovat sellaiset, joihin kuuluu liikettä, musiikkia ja näyttelemistä.
Flash mobin voi toteuttaa kuka tahansa ja missä vain, kunhan se ei aiheuta vaaraa, eikä estä esimerkiksi pelastusyksiköiden kulkua. Kyse on aina positiivisesta ja rauhallisesta tapahtumasta. Flash mob on yhteisöllinen tempaus, jonka etukäteissuunnittelu on tärkeä osa tapahtumaa. Osallistujat kutsutaan yleensä mukaan sosiaalisen median kautta. Jotta kaikki tietäisivät mitä tehdä, tapahtuman kulku täytyy sopia yksityiskohtaisesti ennalta käsin.
Flash mobin suunnittelu ja toteutus on todella hauskaa puuhaa ja samalla aktiivinen ja hyvä tapa vaikuttaa. Tempaukset tuovat yhteen ihmisiä ja erilaisia vaikuttajia. Tärkeää on muistaa hauskuuden lisäksi ydin, eli yhteinen aihe tai teema. Kokonaisuuteen kuuluu myös flash mobin kuvaaminen ja tallenteen jako somealustoilla. Koska flash mob toteutetaan julkisella paikalla, osa hupia tulee ohikulkijoiden hämmästyksestä.
Ensimmäisen flash mob -tempauksen suunnittelin työkavereiden kanssa Au mensa – Tule mukaan -hankkeessa. Tempaus toteutui hankkeen loppuseminaarissa kesken oman juhlapuheeni. Seminaariyleisö tuijotti minua silmät pyöreinä, kun keskeytin puheeni vastatakseni puhelimeen. Puhelu oli merkki, josta käynnistyi odottamaton tanssi- ja lauluesitys, johon lopulta otettiin yleisökin mukaan. Flash mob -performanssi sai todella hyvää ja innostunutta palautetta.
Toinen flashmob -kokemukseni toteutui Ihmisoikeusliiton STOP – Päätepysäkki syrjinnälle -hankkeessa. Suunnittelimme kymmenen hengen voimin flash mobin liikenteen solmukohtaan Rautatientorin kompassiaukiolle. Kävelimme kompassiaukiolla niin kuin olisimme vain ohikulkumatkalla. Kun kaiuttimista kuului merkkiääni, pysähdyimme paikoillemme ja nostimme ylös suuret mustat kyltit, joissa luki keltaisella huomiovärillä STOP. Tämä tapahtui kolme eri kertaa, joiden välillä ohikulkijat ehtivät vaihtua toisiksi eli tavoitimme kampanjalla paljon ihmisiä. Oli mahtavaa nostaa tempauksen kautta esille julkisessa liikenteessä tapahtuvaa syrjintää, väkivaltaa ja vihapuhetta.
Blogi on osa Suomen Romaniyhdistyksen yhteiskunnallisen vaikuttamisen blogisarjaa, joka on saanut avustusta Kansan sivistysrahastolta.