Mitä on vapaaehtoinen maanpuolustus?
Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Asepalveluksen suorittaneet henkilöt voivat ylläpitää vapaaehtoisten maanpuolustuskoulutusten avulla omaa toimintakykyään, mutta kuka tahansa voi osallistua koulutuksiin ja kursseille, joilla opetellaan yleisiä turvallisuustietoja ja -taitoja. Kaikille avoimissa varautumis- ja turvallisuuskoulutuksissa opitaan, miten toimitaan arjen vaaratilanteissa, onnettomuuksissa tai poikkeusoloissa, esimerkiksi sähkökatkon aikana.
Armeijassa on nollatoleranssi syrjinnälle
Kirjoittaja: Roger Schwartzia haastatteli Carmen Valerius
Roger Schwartz on 19-vuotias vantaalainen romaninuori, joka suorittaa parhaillaan asepalvelustaan Karjalan tykistörykmentissä. Ennen armeijaan lähtöä Roger oli logistiikan perustutkinto-opiskelija ja vietti vapaa-aikaansa ystävien kanssa hengaillen. Kun kutsu armeijaan tuli, hän pohti, olisiko hänestä lähtijäksi ja millä tavoin hän suorittaisi asevelvollisuutensa. Eri vaihtoehtoja punnittuaan Roger päätti pitää välivuoden opinnoistaan ja lähteä armeijaan. Rogerin päätökseen vaikutti halu murtaa ennakkoluuloja. Romaninuoret eivät ole erityisen kiinnostuneita armeijasta, mitä Roger harmittelee. Hän päätti näyttää, että kaikki romanit eivät ole samanlaisia.
Aluksi armeijassa oli vaikeaa, kun piti opetella aivan uusi elämäntapa. Rogerille vaikeinta oli opetella herroittelu eli sopeutua siihen, että armeija on kuin oma pieni maailmansa. Ensin suljetussa paikassa eläminen oli ahdistavaa. Tunne kuitenkin helpottui nopeasti ja elämä armeijassa arkipäiväistyi.
Roger pelkäsi kertoa olevansa romani, koska arveli joutuvansa kohtaamaan rasismia. Aluksi häntä luultiinkin saksalaiseksi. Hän päätti kuitenkin kertoa avoimesti taustastaan ja yllättyi positiivisesti, kun hänet kohdattiin täysin tasavertaisesti.
Roger kertoo, että armeijassa on nollatoleranssi syrjinnälle.
Roger on ollut tyytyväinen oloonsa armeijassa ja ajattelee sen tuoneen hänelle selkärankaa. Sotilaalliset tehtävät ovat yksinkertaisia, mutta silti arvokkaita. Armeijassa hän on kokenut ensimmäistä kertaa elämässään olevansa tasavertainen muiden kanssa. Myös lomilla hän on saanut kiitoksia palveluksestaan ja kertoo, että lapset katsovat häntä ihailevasti ja ihmiset tulevat juttelemaan.
Tällä hetkellä Roger toimii kranaatinheittimen johtajana ja on aliupseerioppilaana. Tammikuussa hänestä tulee alikersantti, mikä tarkoittaa sitä, että hän pääsee kouluttamaan tulevia alokkaita. Näillä näkymin armeija jatkuu kesäkuuhun saakka, minkä jälkeen hän aikoo suorittaa logistiikkaopintonsa loppuun. Sen jälkeen Roger aikoo hakea kadettikouluun, sillä hän haaveilee urasta armeijan leivissä. Rogerille on suuri ylpeyden aihe tehdä töitä valtiolle.
Roger kannustaa muitakin romaninuoria menemään armeijaan. Armeijassa oppii paljon uusia asioita ja vaikka kaikki olisikin aluksi vaikeaa, osoittaa armeija pian hyötynsä. Armeijasta saa eväitä koko elämän polulle.
Blogi on osa Suomen Romaniyhdistyksen yhteiskunnallisen vaikuttamisen blogisarjaa, joka on saanut avustusta Kansan sivistysrahastolta.